Mitä on BIM?

BIM (Building Information Modelling), eli rakennusten tietomallinnus, tarkoittaa ihmisten, teknologian ja prosessien yhdistämistä rakentamisen tulosten parantamiseksi.

Kyseessä on rakennusteollisuuden viimeisin kehityskulku, ja sillä viitataan rakennuksen yhteistyönä toteutettavaan suunnittelu-, rakentamis- ja käyttöprosessiin, jossa hyödynnetään erillisten suunnittelupiirustusten sijaan yhtä yhtenäistä 3D-mallien järjestelmää. BIM yhdistää ihmiset ja teknologian ajan ja kustannusten säästämiseksi sekä tehokkuuden parantamiseksi rakennuskohteissa, kuten pilvenpiirtäjissä, sairaaloissa sekä toimisto- ja asuinrakennuksissa.

BIM ei ole ainoastaan ohjelmistokokonaisuus tai pelkkä 3D-malli. Siihen sisältyy mallielementtien lisäksi suuret määrät hankkeen muodostavaa informaatiota sekä prosessi tiedonvaihdolle kaikkien asianomaisten osapuolten kanssa. Siinä missä aiemmat työnkulut olivat riippuvaisia useista tiedostomuodoista sekä erillisistä prosesseista, BIM-työnkulut mahdollistavat huomattavasti dynaamisemman ja yhtenäisemmän lähestymistavan projektinhallintaan.

Tiivistettynä BIM on kolmen osatekijän yhdistelmä:

  1. Ketterät menetelmät
  2. Lean-periaatteet rakennusteollisuuden tarpeisiin
  3. Rakennuksen suunnitteluprosessin täydellinen digitalisointi

Miksi BIMiä pitäisi käyttää?

Phases of BIM (icons)

Tietomallinnus tehostaa rakennusprosessia, vähentää rakentamisen aikana muodostuvan jätteen määrää sekä parantaa rakennusten laatua ja tehokkuutta.

Monilla kehittyneillä teollisuudenaloilla on omaksuttu ”fail fast” ‑toimintatapa. Konsepti tarkoittaa uusien asioiden kokeilemista nopeasti siitäkin huolimatta, että ensimmäinen yritys voi epäonnistua. Siitä päästään kuitenkin aina seuraavaan yritykseen ja mahdolliseen onnistumiseen. Rakentamisessa työskennellään konkreettisten materiaalien kanssa ja panokset ovat suuria, joten konsepti toimii ainoastaan digitaalisessa ympäristössä. Rakennusprojekteissa suunnitteluvaihe, ennen kuin yhdenkään kaivinkoneen kauha uppoaa maahan, on ainoa mahdollisuus ”epäonnistua nopeasti”. Tiilellä ja laastilla ei voi kokeilla, jos haluaa pärjätä taloudellisten paineiden, lyhyiden määräaikojen, suurten ja hajautuneiden tiimien ja valtavan lainanoton leimaamalla rakennusalalla.

Kun käytetään perinteisiä rakennusmenetelmiä, joissa tiimit siirtyvät hankkeen vaiheesta toiseen, tietoa häviää aina jonkin verran eri vaiheiden välillä. Tietomallinnuksessa tiedot kootaan digitaalisesti, joten niitä voi käyttää tarpeen tullen kuka tahansa missä tahansa. BIM-menetelmien käyttöönotto merkitsee jatkuvan tiedonkulun muodostamista. Rakennusprosessin jokainen vaihe varhaisesta suunnittelusta rakentamiseen, käyttöön, kunnossapitoon ja lopulta purettujen materiaalien kierrätykseen tallennetaan digitaalisesti. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia entistä parempaan tehokkuuteen, tarkkuuteen sekä yhteistyöhön rakentamisen osapuolten välillä. Elämme automaation aikakautta. Jokainen liiketoimintaprosessi on digitalisoitu, ja jokaisen päätöksen taustalla hyödynnetään dataa. Maailman talousfoorumi on nimennyt ilmiön ”neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi”, jossa toisiinsa yhdistetyt ja tietoja hyödyntävät koneet mullistavat prosesseja kaikilla aloilla.

Miksi BIM on tärkeää?

Kun suunnittelu, analyysi ja dokumentaatio yhdistetään dynaamisesti BIM-työnkulkuun, suurin osa rakennus­hankkeen suunnittelu­työstä siirtyy kaavion punaisen viivan osoittamalla tavalla varhaisempaan vaiheeseen. Suunnittelu­vaiheessa hankkeen kannattavuuteen voidaan edelleen vaikuttaa merkittävästi ja suunnittelu­muutosten tekeminen on edullista. Niinpä insinöörit voivat käyttää enemmän aikaa mahdollisten skenaarioiden arviointiin suunnitelman optimoimiseksi ja vähemmän aikaa rakennus­asiakirjojen laatimiseen.

Design, Analysis and Documentation in a BIM Workflow

Miksi BIM kannattaa ottaa käyttöön?

  1. Suunnittelutietojen nopean jakamisen ansiosta erilaisiin skenaarioihin voidaan tutustua nopeammin, mikä puolestaan mahdollistaa useammat arkkitehtuuri- ja rakennejärjestelmien sekä teknisten järjestelmien iteraatiot ja johtaa rakennusten entistä tarkempaan, optimoituun suunnitteluun.
  2. Kaikki piirustukset voidaan koota yhdeksi kattavaksi 3D-malliksi, mikä ehkäisee tietojen menetystä ja mahdollistaa perustellut tietoon perustuvat päätökset.
  3. Ilmanvaihto-, lämmitys- ja putkistojärjestelmien tarvittavat tekniset laskelmat voidaan toteuttaa nopeasti ja helposti.
  4. Kaikki energialaskelmien toteuttamiseen tarvittavat geometriset ja tilatiedot voidaan tuottaa suoraan mallista.
  5. Ympäristövaatimusten noudattamisen varmistaminen on helpompaa, ja parantunut tehokkuus auttaa alentamaan rakennuksen elinkaaren aikaisia kustannuksia.
  6. Kustannus- ja aikataulutietojen integrointi mahdollistaa kustannusten arvioinnin ja rakentamisen edistymisen reaaliaikaisen seurannan verkossa.
  7. Tarkat määrä- ja yksikköhintaluettelot voidaan tuottaa suoraan mallista.
  8. Hankintojen hallintaan tarvittavat tiedot voidaan tuoda suoraan mallista, mikä optimoi hankintaprosessin.
  9. Yksityiskohtainen malli sisältää kaikki geometriset ja tekniset tiedot LVIS-järjestelmien tarkkaa asennusta varten.
  10. Kun rakennus on valmis, mallin seuraava versio tarjoaa tietoa kiinteistöhallintaa varten ja mahdollistaa siten ehkäisevät huolto- ja korjaustoimenpiteet.

 

Tietomallinnusteknologian innovatiivinen käyttö läpi projektin sekä hankkeen kaikkien osapuolten hyödyntämät yhteistyö- ja tiedonjakotyökalut mahdollistivat suunnitteluhankkeen optimoinnin ja siten tuottavuuden ja suunnittelulaadun parantamisen. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman työtä, joka tehtiin hankkeen tietojenhallintaprosessin jäsentämiseksi jo ennen varsinaisen suunnittelutyön aloittamista.

Luca Serri, Founding Partner and Chief Executive, ATIproject. ATIproject hyödynsi tietomallinnusta Tanskan Odensen uuden yliopistollisen sairaalan suunnittelussa ja rakentamisessa.
Lue case study ›

Mitkä ovat BIMin hyödyt?

  1. BIM nykyaikaistaa tarjousmenettelyn perustamalla sen tarkkoihin luetteloihin rakennusmateriaalien laaduista ja määristä.
    • Kun rakennuttajilla on käytettävissään BIM-malli, joka sisältää kattavan 3D-mallinnuksen kaikista rakenteista ja LVIS-järjestelmistä, tarjouksia voidaan arvioida tasapuolisesti kustannusriveittäin eritellyn määrälaskelman avulla. Tarjouksen kokonaishinta kuvastaa siten rakennusmateriaalien todellisia kustannuksia eikä arvioita.
  2. Tietomallinnus auttaa madaltamaan rakentamisen aikaisia hiilipäästöjä huomattavasti.
    • Kestävä rakentaminen on nykyajan rakennuttajille tärkeää. Määrälaskelma, joka perustuu 2D-piirrosten sijaan kolmiulotteiseen tietomalliin, tarjoaa huomattavasti tarkempia tuloksia. Niinpä arkkitehtien ja rakennuttajien on helpompi määrittää tarvittavien rakennusmateriaalien tarkat määrät. Kun kyseinen arvio on tarkka, tarjouksia edeltävä kustannusarvio on lähempänä lopullista kustannusarviota ja materiaalia menee hukkaan huomattavasti vähemmän. Tarkalla määrälaskelmalla on suora vaikutus rakennusmateriaalien hankinnassa kuluvaan energiaan, resursseihin ja matka-aikaan, joten se johtaa huomattavasti alhaisempiin hiilipäästöihin.
  3. LVIS-järjestelmien optimointi suunnitteluvaiheessa vähentää sähkön ja veden kulutusta käytön aikana.
    • Rakennukset koostuvat kokonaisuudessaan pääsiassa valmistetuista tuotteista. Kun tuotteiden valmistajien tekniset tiedot sisällytetään tietomalliin varhaisessa suunnitteluvaiheessa, LVIS-järjestelmien testaus ja suunnitelmien tarkastaminen käy helposti. Parantuneesta järjestelmätehokkuudesta on sidosryhmille hyötyä vielä pitkään sen jälkeenkin, kun itse rakentaminen on päättynyt.
  4. BIM parantaa rakennuksen käyttökokemusta.
    • Rakennuksen tarkka tietomalli helpottaa palautteen saamista tärkeiltä sidosryhmiltä informatiivisten esikatselujen ja virtuaalisten tutustumiskäyntien avulla. Kun käyttäjien näkökulma otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, saadaan luotua toimivampia rakennuksia.
  5. BIM helpottaa viestintää rakentamisen aikana.
    • Viestintä on sekä rakennushankkeen onnistumisen kannalta kriittinen tekijä että jatkuva haaste. BIM-teknologian avulla kaikkia muutoksia, kuten ajoituksia, aikatauluja, materiaalien saatavuutta sekä oikeita asiantuntijatiimejä, voidaan koordinoida digitaalisilla sovelluksilla ja mobiililaitteilla reaaliaikaisesti ja pitää näin kaikki sidosryhmät ajan tasalla. Lisäksi voidaan välttää tietojen häviäminen, kun kaikki osapuolet hyödyntävät samaa helppokäyttöistä ja ajantasaista digitaalista mallia. Uudet teknologiat, kuten BIM ja täydennetty todellisuus, voivat lisäksi helpottaa ennakoivia lähestymistapoja, jotka auttavat hallitsemaan rakennusprosessia ja rajoittamaan mahdollisia virheitä.
  6. Kustannusten hallinta
    • Ohjelmistokehityksessä prototyyppiratkaisut luodaan ja testataan nopeasti vikojen selvittämiseksi mahdollisimman pian. Rakentamisen konkreettisessa maailmassa rakennuttajien on varmistettava, että alkuperäinen versio on suunnittelunsa puolesta mahdollisimman hyvä, sillä rakennuksesta ei voi tehdä toista versiota ilman kalliita korjauksia. Tietomallinnus voi auttaa välttämään työmaalla ilmaantuvia ongelmia, jotka nostavat kustannukset usein hallitsemattoman suuriksi. Tietomallin ansiosta rakennuksen ensimmäistä versiota voidaan tarkastella, testata ja kehittää edelleen. Suunnitelmaa voidaan toistaa ja kehittää monta kertaa. Prosessin myötä jokainen toisto on edellistä parempi, mikä johtaa huomattavasti toimivampaan rakennukseen siinä vaiheessa, kun rakentaminen alkaa.
  7. BIM mahdollistaa ennakoivan huollon.
    • Tietomallinnus auttaa rakennuttajia saavuttamaan ennakoivan huollon tason, joka tarkoittaa suunnittelemattomien keskeytysten vähentämistä huolellisella huoltojaksojen suunnittelulla. Tämä tuo tarkkuutta kiinteistöhallinnan budjetointiin. Kiinteistöhallinta ei joudu kohtaamaan ikäviä yllätyksiä, kuten odottamattomia laitemuutoksia, sillä tietomallia käytettäessä nämä tapahtumat voidaan ennakoida. Kun useiden rakennusten tietomalleja analysoidaan yhdessä, rakennuttaja voi lisäksi määrittää huoltojaksot rakennusten suurille ja pienille järjestelmille sekä vertailla omaan kiinteistökokonaisuuteensa kuuluvia rakennuksia ja tiloja.
  8. BIM laskee rakennusten elinkaarikustannuksia.
    • Tietomallin käyttö kiinteistöhallinnassa on kasvanut rakennuttajien huomattua, että sen avulla voidaan madaltaa pitkän aikavälin kustannuksia. Jäävuorihypoteesin mukaan vain yksi prosentti rakennuksen elinkaarikustannuksista kuluu suunnitteluun ja peräti 70 prosenttia rakennuksen ylläpitoon. Jos rakennuttajat siirtävät osan pääomamenoista tietomallinnukseen ja suunnitteluun, ylläpitoon kuluvaa 70:tä prosenttia kustannuksista voitaisiin pienentää huomattavasti.
  9. BIM mahdollistaa rakennusten ja kiinteistöjen hallintajärjestelmät.
    • Anturien laajalle levinnyt käyttö rakennuksissa on tasoittanut tietä älykkäille rakennuksille. Älykkäät rakennukset tuottavat tietoa rakennuksen käytöstä, mutta huomaavat myös, jos jotakin menee vikaan. Esimerkiksi putkijärjestelmän vuotaessa, rakenteissa oleva kosteus voidaan havaita, ennen kuin se aiheuttaa hometta ja siihen liittyviä terveysongelmia. Rakennuksen yksityiskohtaiset tiedot voidaan yhdistää suoraan rakennuksen hallintajärjestelmiin. Rakennuttajan näkökulmasta tietomalli sisältää arvokasta tietoa rakennuksen järjestelmistä. Rakennuttaja voi esimerkiksi tarkastella LVI-järjestelmän osa-aluetta nähdäkseen sen asennuspäivämäärän, asentajan, suoritetut huollot ja takuutiedot. Rakennuksen komponenteista helposti saatavilla oleva tieto edistää hyviä suhteita rakennuttajan ja urakoitsijoiden, huoltoliikkeiden ja muiden kumppanien välillä.

Mitkä ovat BIM-teknologian hyödyt LVIS-suunnittelussa?

Tietomallinnus auttaa LVIS-suunnittelijoita työskentelemään tehokkaammin ja tuottamaan parempia tuloksia samalla kun maailmanlaajuiset trendit tekevät hankkeista yhä monimutkaisempia.

  1. Kaikki LVIS-suunnitelman osat voidaan määrittää tarkemmin, ja kustannussimulaatiot ovat realistisempia.
  2. Nopean mallinnuksen ansiosta LVIS-järjestelmät on mahdollista optimoida jo suunnitteluvaiheessa ennen varsinaista asennusta.
  3. Tietomallin nopeampien ja parempien visualisointien avulla suunnitelmat voidaan hyväksyttää nopeammin.
  4. Tietomallia voidaan käyttää suunnittelusisällön välittämiseen työmaalle.
  5. BIM mahdollistaa mallin älykkyyden ylläpidon visiosta rakentamiseen ja rakennuksen koko elinkaaren ajan.
  6. BIM tuottaa tarkempia materiaaliarvioita rakennusvaihetta varten.
  7. BIM mahdollistaa ennakoivan huollon ja LVIS-järjestelmien seurannan käytön aikana.
  8. BIM pienentää hankkeiden kokonaisriskejä testattujen, tarkkojen ja optimoitujen LVIS-suunnitelmien avulla.
  9. BIM vähentää rakentamisen aikaisia asennusvirheitä ja materiaalihävikkiä ja näin parantaa aikataulutusta ja tuottaa kustannussäästöjä.
  10. BIM parantaa rakennusten laatua ja tehokkuutta jolloin niillä on myös pienempi ympäristöjalanjälki.

Mikä on BIM-objekti?

BIM Object (Sprinkler)

BIM-objekti on tarkka, 3D-mallinnettu digitaalinen versio fyysisestä tuotteesta.

Geometristen tietojen lisäksi BIM-objektit sisältyvät tuotteiden tarkat tekniset ominaisuudet. BIM-objekteja käytetään tietomallin rakentamiseen.

Esimerkiksi LVIS-suunnittelussa kaikki tekniset järjestelmät mallinnetaan käyttäen BIM-objekteja. Kun BIM-objekteihin sisältyy laskentaohjelmiston hyödynnettävissä olevaa teknistä tietoa, kyseiset järjestelmät voidaan optimoida jo suunnitteluvaiheessa.

Mikä on BIM 360?

BIM 360 on pilvipohjainen rakennusprojektien yhteistyö- ja hallinta-alusta, joka tukee rakentamisen työnkulkuja suunnitteluvaiheesta toimintaan asti.

Kehittäjänsä Autodeskin mukaan BIM 360 yhdistää eri projektitiimit ja tiedot reaaliaikaisesti suunnittelusta rakentamiseen, edistää tietopohjaista päätöksentekoa ja johtaa siten paremmin ennustettaviin ja kannattavampiin lopputuloksiin.

MagiCAD-ohjelmiston viimeisin versio on täysin yhteensopiva Autodesk BIM 360 Design ‑ohjelmiston kanssa ja MagiCADin datasetit voidaan synkronoida automaattisesti Revit-projektiin Revitin vakiotoimintoja käyttämällä.

Lue lisää BIM 360:stä ›

BIM 360 ‑alusta

BIM 360 Platform

Kuva: Autodesk, Inc.

Tietomallinnuksella (BIM) on menetelmänä luonnollisesti useita eri vaikutuksia rakennusteollisuuteen, mutta uskon, että lopulta kaikki riippuu rakennushankkeen kunkin osapuolen kyvystä päästä käsiksi ja käyttää kaikkia tarvitsemiaan hanketta koskevia tietoja hankkeen kaikissa vaiheissa ilman tarpeetonta päällekkäisyyttä ja toistuvaan työhön kuluvaa aikaa. Tämä edellyttää tietenkin tehokasta tietojen vaihtoa hankkeen osapuolten välillä muodossa, jossa kaikki pääsevät tietoihin käsiksi ja voivat käyttää niitä vaiheesta toiseen.

    Jan Behrens, Head of Project Support, Lindab
Lue koko haastattelu ›

Lue lisää tietomallinnuksesta white paper -julkaisuistamme


Rakennusten energiatehokkuus osana kestävää tulevaisuutta
Lataa white paper ›

Artificial Intelligence
in MEP Design

Lataa artikkeli ›

BIM Guidebook for
MEP Designers

Lataa guidebook ›

BIM Adoption in Europe
Lataa white paper ›

Using BIM to lower the lifetime
cost of a building

Lataa white paper ›

Using BIM to
transform MEP design

Lataa white paper ›


Understanding BIM in
the age of digitisation

Lataa white paper ›

6 key trends in
the construction industry

Lataa artikkeli ›