05.02.2020 | By Petri Luomala

Keskustelimme hiljattain Liverpoolin yliopiston kunniatohtorin ja entisen professorin Arto Kiviniemen kanssa tietomallinnuksen käytöstä ja tulevaisuuden näkymistä Euroopan alueella. Alla katkelma haastattelusta.

Haastattelu julkaistaan kokonaisuudessaan lähiaikoina ilmestyvässä white paperissa: BIM adoption in Europe – Current state, challenges, and a vision of tomorrow.

 

Tietomallinnuksen käyttöönotto vaihtelee suuresti maittain. Miten näet sen yleistymisen kehittyvän lähitulevaisuudessa?

Uskon, että tietomallinnuksen käyttö yleistyy kolmella eri tasolla lähitulevaisuudessa.

1. Maantieteellistä laajentumista ohjaavat valtiolliset tietomallivaatimukset. Tämä on usein käyttöönoton ensimmäinen askel, ja sama prosessi on parhaillaan käynnissä monissa paikoissa ympäri maailmaa. Ison-Britannian tietomallintamista koskevat toimenpiteet ovat olleet keskeisenä vaikuttajana Euroopassa. Maan toimenpiteet johtivat muun muassa EU:n tietomallinnustyöryhmän (EU BIM work group) perustamiseen, ja tietomallinnuksen kehitys on ollut vahvinta juuri Euroopassa. Kaiken kaikkiaan rakennusten tietomallinnus on kuitenkin maailmanlaajuinen ilmiö.

2. Yritysmaailmassa käyttöönottoa edistävät erityisesti suuret globaalit rakennusyritykset, jotka ovat jo omissa projekteissaan nähneet integroiduista tietomalleista saatavat edut ja jotka haluavat myös yhteistyökumppaniensa käyttävän tietomallinnusta. Tämä on jo nyt arkipäivää monessa yrityksessä, ja seuraavaksi BIM-teknologian käyttö laajenee pienempiin ja paikallisemmin toimiviin yrityksiin. Uskon, että tästä tulee tärkein tietomallinnuksen yleistymistä edistävä tekijä, sillä pitkällä tähtäimellä liiketoiminnan edut edistävät käyttöönottoa todennäköisemmin kuin valtiotasoiset toimeksiannot.

3. Myös tarve kehittää yhteentoimivuutta on vahva tietomallinnuksen käyttöönottoa edistävä tekijä. Pääasiallisena ajurina toimivat BIM-tietoja kehittävät yritykset ja ohjelmistotoimittajilla on luonnollisestikin suuri vaikutus yhteistoiminnan toteutukseen.

Miten näet tietomallinnuksen standardoinnin kehittyvän? Tulevatko kansalliset hankkeet toimimaan kehityksen edistäjinä vai voitaisiinko tätä varten perustaa kansainvälinen yhteistyöelin?

Standardointi on olennainen osa integroitua tietomallinnusta ja tietojen jakoa, mutta se toimii kahdella päätasolla. Luokittelujärjestelmät ovat paikallisia ja niin syvään juurtuneita arkkitehtuurissa, teknisessä suunnittelussa ja rakennusalalla, etten usko voivamme vaikuttaa niihin maailmanlaajuisella standardoinnilla. Tämä ei kuitenkaan estä tietojen yhteentoimivuuden globaalia kehittämistä, koska tietorakenteisiin voidaan lisätä paikkamerkki paikallisille luokittelujärjestelmille, kuten IFC-standardissa tehdään nykyäänkin.

Ohjelmistoalan luonteesta johtuen tietojen yhteentoimivuuden kehittämisen tulee olla kansainvälinen hanke. Useimmat ohjelmistotoimittajat noudattavat avoimen tietomallinnuksen standardeja, koska se on niiden liiketoiminnan etujen mukaista ja koska asiakkaat edellyttävät sitä.  En näe mitään estettä sille, että buildingSMART International (bSI) jatkaisi standardien kehittämistä ja ylläpitoa jatkossakin. Järjestössä on käynnissä suuria muutoksia, jotka mielestäni vahvistavat bSI:n asemaa ja panosta entisestään. Pääsyy tälle on resurssien kasvu, mikä on mielestäni valtiollisten tietomallinnusvaatimusten jälkeen seuraavaksi tärkein kehitystrendi tällä saralla.

Heijastuuko tietomallinnusohjelmistojen kehityksessä digitalisaation lisääntynyt hyödyntäminen rakennusvaiheessa ja kiinteistöhallinnassa ja tietomallinnuksen laajentuminen kattamaan rakennusten koko elinkaaren?

Tällä hetkellä tietomallinnusta käytetään lähinnä suunnittelu- ja rakennusprosesseissa, joissa sen edut tunnetaan suhteellisen hyvin – olkoonkin, että näilläkin aloilla on vielä paljon parannettavaa. Meillä on vielä vain harvoja esimerkkejä siitä, miten tietomallinnusta käytetään kiinteistöhallinnossa ja kiinteistönhoidossa, vaikka sen elinkaariarvoa korostetaan yhtenään. Varsinkaan yksityisen sektorin omistajat eivät ole osoittaneet kiinnostusta BIM-teknologiaa kohtaan, koska he eivät näe sen arvoa toiminnoilleen. Tämä ei toki tarkoita, etteikö tietomallinnuksesta voisi olla hyötyä kiinteistöhallinnossa ja kiinteistönhoidossa. Ongelmana on pikemminkin se, ettei hyödyistä ole riittävästi konkreettista näyttöä, ettei alaa ole tutkittu tarpeeksi ja että aiheesta viestitään väärin. Useimmilla BIM-asiantuntijoilla on suunnittelu- tai rakennusalan tausta, eivätkä he pysty viestimään tietomallinnuksen hyödyistä kiinteistöhallinnossa ja kiinteistönhoidossa tai edes näkemään niitä. Meidän on analysoitava tarkkaan omistajien ja kiinteistönhoitajien päivittäisiä tehtäviä ja ongelmia, jotta pystyisimme ymmärtämään teknologiasta saatavan arvon heidän prosesseissaan. Olen varma, että tietomallinnuksen mahdollistamista hyödyistä rakennusten koko elinkaaren aikana tulee keskeinen osa teknologiaa, mutta siihen tarvitaan aikaa ja ponnisteluja..

Millaisena näet tietomallinnuksen roolin nykyisten ympäristöhaasteiden näkökulmasta?

Ympäristöarviointi on monimutkainen prosessi, johon tarvitaan paljon dataa. Tietomallinnuksesta voi olla paljon apua arvioinnissa, ja tietyssä mielessä sitä jo käytetään hyväksi. Malleihin on kuitenkin sisällyttävä riittävä määrä oikeaa ja luotettavaa tietoa. Suurimpana haasteena on tuottaa tällaista tietoa ja varmistaa sen helppo saatavuus käyttäjille. Tuotteiden valmistajilla tulisi olla keskeinen rooli tällaisen tiedon tarjoamisessa, mutta nykyiset tuotekirjastot keskittyvät enemmän visualisointiin kuin rakennusten elinkaaren eri vaiheita koskevaan hyödylliseen tietosisältöön. Poikkeuksiakin löytyy: esimerkiksi MagiCADin tuotekirjastoissa tuotteet esitetään teknisten järjestelmien toimivina osina. Koko toimialan kannalta olisi hyvä, jos puolueettomat kolmannet osapuolet vielä tarkistaisivat tietorakenteet ja sisällöt. Tällä varmistettaisiin eri projekteja koskevien tietojen vertailtavuus.

Älykkäiden rakennusten lisäksi monissa tulevaisuuden rakennettua ympäristöä koskevissa visioissa puhutaan älykkäistä kaupungeista. Millaisena näet tietomallinnuksen roolin tulevaisuuden kaupunkiympäristössä?

Tällä hetkellä puhutaan paljon digitaalisista kaksosista (Digital Twins), joilla virtuaalimaailma ja fyysinen maailma voidaan yhdistää. Uskon, että tästä yhteydestä tulee olennainen osa älykkäitä kaupunkeja. On kuitenkin muistettava, että malli on tiettyä tarkoitusta varten tehty abstraktio todellisuudesta. Meidän on siis aina ensin määritettävä tarkoitus ennen kuin määritämme ja rakennamme mallin, ja aina tulee olemaan erilaisia malleja eri tarkoituksia varten. Mallit voidaan – ja pitääkin – yhdistää toisiinsa, jotta ne pystytään päivittämään ja jotta niiden tietoja voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi, mutta on mahdotonta rakentaa yksi ainoa malli, joka sisältäisi kaiken ja joka olisi käyttökelpoinen sellaisenaan käytännön tilanteissa.

 


Digitaalisessa kaksosessa ajatuksena on, että oikeaan rakennukseen sijoitetut sensorit yhdistyvät pilvipalveluun, ja ideaalitilanteessa tämä kaikki yhdistyy tietomalliin. Tietomallit syöttävät kiinteistöhallinnan ympäristöön tietoja, kuten energiankäyttöä koskevaa tietoa, huoltopyyntöjä ja ehkäiseviä huoltotoimenpiteitä.

Tulevaisuuden potentiaalin näkökulmasta BIM-teknologia pitää yhdistää kiinteistöhallintaan koko kaupungin tasolla, ei vain yksittäisten rakennusten tasolla.

Digitaalinen kaksonen on käyttöliittymä: Tieto tulee monista eri lähteistä
Lähde: Tero Järvinen, teknologiajohtaja, Granlund

 

Professori, kunniatohtori Arto Kiviniemi on yksi integroidun tietomallinnuksen kansainvälisesti johtavista tutkijoista. Vuosina 1997–2002 hän johti Suomen kansallista rakennusteknologian tutkimus- ja kehitysohjelmaa, jossa luotiin pohja Suomen asemalle yhtenä tietomallinnuksen käyttöönoton pioneereista. Tämän jälkeen hän käynnisti ensimmäisen tietomallinnukseen keskittyvän maisteritason koulutusohjelman Ison-Britannian Salfordin yliopistossa ja siirtyi myöhemmin Liverpoolin yliopistoon.

Tilaa uutiskirje

First name*
Surname*
E-mail*
Company*
Business sector*

Arkisto

Kategoriat