Useimmat LVIS-valmistajat ovat jo mukana rakennusalan digitalisaatiossa esimerkiksi toimittamalla BIM-objekteja LVIS-suunnitteluprosessiin tai tarjoamalla digitaalisia työkaluja sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien käyttöön. LVIS-valmistaja voi hyötyä digitalisaatiosta neljällä yritystoiminnan tasolla. Oletteko pohtineet, missä yrityksenne on juuri nyt, ja voisitteko tehdä vielä jotain hyötyäksenne alamme digitaalisesta muutoksesta?
Maslow’n tarvehierarkia on luultavasti teille tuttu. Amerikkalaisen psykologin Abraham Maslow’n teorian mukaan ihmisten päätöksenteon tukena on psykologisten tarpeiden hierarkia, joka muodostaa motivaatiomme perustan. Maslow’n määrittämät tarpeet ovat fysiologiset tarpeet, turvallisuuden tarpeet, rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet, arvonannon tarpeet ja itsensä toteuttamisen tarpeet. Nykyään Z-sukupolvi todennäköisesti lisäisi nettiyhteyden Maslow’n pyramidin perustasolle.
Vincitin kasvujohtaja Jarkko Järvenpää ehdotti blogissaan, että Maslow’n teorian yksinkertaistettua versiota voitaisiin soveltaa yritysten digitalisaatiossa. Hän määritti seuraavat neljä tasoa: asiakkaan perustarpeisiin vastaaminen, asiakaskokemuksen parantaminen, palvelun laajentaminen ja asiakaskäyttäytymisen disruptio.
1. Asiakkaiden perustarpeisiin vastaaminen
2. Asiakaskokemuksen parantaminen
3. Palvelun laajentaminen
4. Asiakaskäyttäytymisen disruptio
Järvenpään mielestä ylimmälle tasolle ei voi siirtyä täyttämättä ensin alempien tasojen tarpeita tai ainakaan ilman, että joku alan toimijoista tekee niin. Voimme ottaa Järvenpään teorian käyttöön rakennusalalla, kun ajattelemme LVIS-suunnittelijoita loppuasiakkaina ja tarkastelemme, miten digitalisaatio auttaa LVIS-valmistajaa palvelemaan tätä nykyään heille erittäin tärkeää asiakaskuntaa.
Digitaalinen transformaatio ja sen eri tasot LVIS-laitevalmistajille
Asiakkaiden perustarpeisiin vastaaminen digitaalisessa LVIS-maailmassa tarkoittaa BIM-objektien tarjoamista suunnittelijoden käyttöön. Todellisten tuotteiden digitaalisten versioiden luominen tuotetietojen mallintamisen avulla on LVIS-valmistajan digitalisaation ensimmäinen askel. Mutta millainen on hyvä BIM-objekti ja mitä pitäisi ottaa huomioon tuotetietojen mallinnuksessa? Lue aiemmasta artikkelistamme, mitkä ovat 5 tärkeintä asiaa, jotka kannattaa huomioida BIM-objektin mallinnuksessa.
Seuraava askel on asiakaskokemuksen parantaminen. Se koostuu digitaalisista työkaluista, jotka auttavat suunnittelijaa työskentelemään entistä tehokkaammin valmistajan tuotteiden kanssa. Online-tuotekonfiguraattorit ja valintatyökalut voivat parantaa asiakaskokemusta merkittävästi. Kannattaa kuitenkin huomioida, että näiden digitaalisten työkalujen tarjoaminen talotekniikkasuunnittelijoille on järkevää vain, jos käytössä on myös niiden kanssa käytettävät BIM-objektit. Kuten Järvenpää totesi, ensimmäistä askelta ei voi jättää väliin. Myös BIM-objektien laadulla on tässä suuri merkitys, sillä niiden on sisällettävä oikeanlaista dataa, jotta ne toimivat hyvin taloteknisissä suunnitteluohjelmistoissa.
Kolmannella tasolla tietomallinnus on jo kattava osa valmistajan liiketoimintaa ja ajattelua. Valmistajan ”fyysistä” palvelua laajennetaan BIM-maailmaan, jossa laitevalmistaja voi tarjota tuoteosaamistaan esimerkiksi suunnittelemalla tuotteitaan suoraan suunnittelijan projektiin. Tällöin palvelu ei ole pelkästään passiivista laadukkaiden digitaalisten kaksosten ja tuotteiden valintatyökalujen tarjoamista. Sen sijaan valmistaja pystyy aktiivisesti tarjoamaan loppukäyttäjille konsultointia digitaalisten työkalujensa avulla.
Digitalisaation hierarkian korkeimmalla tasolla LVIS-valmistajat hyödyntävät digitalisaation täyden potentiaalin. He palvelevat asiakkaitaan räätälöidyllä ohjelmistolla, joka on alalla mullistava tai jopa vallankumouksellinen. Tällaisen ratkaisun tarjoaminen markkinalla voi johtaa asiakaskäyttäytymisen disruptioon. Kuvittele ilmanvaihdon simulointiohjelmisto, joka on vuorovaikutuksessa tietomallinnusohjelmiston kanssa. Se voisi laskea ja simuloida tilaan optimaalisen ilmanvaihdon jo suunnitteluvaiheessa. Suunnittelija saisi näin automaattista tietoa huoneen ilmanvaihtojärjestelmän vaatimuksista, käytettävistä valmistajan tuotteista ja niiden tarkoituksenmukaisesta sijoittelusta. Lisäksi näitä tietoja voitaisiin käyttää valmistajan verkkokaupassa tarjous- ja tilaustarkoituksiin ja lopulta tuotteiden lähettämiseen, mikä kuroisi umpeen suunnittelun ja rakentamisen välistä digitaalista ja fyysistä kuilua. Tämä muuttaisi täysin ilmanvaihtosuunnittelijan työskentelytavan, ja mullistavia ratkaisuja tarjoavasta valmistajasta tulisi ensisijainen toimittaja nykyaikaisiin, digitaalisen aikakauden rakennushankkeisiin.
Kuten Järvenpää huomautti, hierarkian korkeammalla tasolla toimiminen ei välttämättä johda suoraan liiketoiminnan kasvuun. Jokainen taso tuo lisäarvoa koko arvoketjuun. Tärkeintä on huomioida digitalisaatio yrityksen liiketoiminnassa ja tehdä strateginen päätös siitä, kuinka paljon asiakkaalle halutaan tarjota lisäarvoa nyt ja tulevaisuudessa. Muutos on joka tapauksessa käynnissä, ja siitä näkyy esimerkkejä kaikkialla. Myös talotekniikan laitevalmistajien on valittava, haluavatko ne hyötyä digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista.
Me MagiCADilla pystymme tukemaan yritystänne kaikilla digitalisaation tasoilla. Voimme tuottaa BIM-objektimallinnusta, tehdä laskenta- ja valintatyökaluja, tarjota plugineja työkalujen yhdistämiseksi suunnitteluohjelmistoihin ja luoda yrityksen tarpeita vastaavia, räätälöityjä ohjelmistoja. Millä hierarkian tasolla yrityksenne tällä hetkellä on ja oletteko valmiita ottamaan seuraavan askeleen?
